lauantai 9. helmikuuta 2013

Elämä teki must tälläsen, pakotti vetää kovempaa

Terve vaa kaikille taas! Nyt mää tulin kirjoittaa tänne ilosta ja surusta. Katsotaan minkälaine täst tulee, ku inspiraationi on nyt nollassa.
Aloitetaas..



Ilo. Jokainen varmaan tietää sen tunteen, kun on saanut jotain uutta ja upeaa, jota on jo pitkään toivonut. Sitten kun sen saa, niin hymy nousee kasvoille ja tekisi mieli vaikka kiljua!
Tai sitten ihastuksesi hymyili/moikkasi sinua koulussa, niin olet ihan taivaissa!
Tai sinulla on muuten vain hyvä päivä: )
Silloin kun on iloinen, on huomattavasti enemmän energiaa, kuin silloin kun olet väsynyt.


Suru. Kun ihmisille tapahtuu jokin asia, jota ei voi peruttaa eikä voi ennakoida sitä (Esimerkiksi: läheisen/lemmikkieläimen kuolema tai  vanhempien ero tms.) ihminen on kriisissä (Anteeksi, en osaa muotoilla lausetta oikein).
Esimerkiksi traumaattinen kriisi, jossa on neljä vaihetta:



1. Shokkivaihe

Seuraa heti traumaa ja sen kesto on lyhyistä hetkistä muutamiin vuorokausiin. Sen tarkoituksena on suojata mieltä sellaiselta tiedolta jota se ei kykene vielä vastaanottamaan. Sokkivaiheessa ihminen ei kykene käsittelemään tapahtunutta, jolloin tapahtuu asioiden kieltäminen. Ihminen voi näyttää ulkoapäin rauhalliselta tai hän voi olla yliaktiivinen, lamaantunut, hysteerinen ja hän ei ymmärrä tapahtunutta. Tällöin ihmisen on vaikea ottaa vastaan käskyjä tai ohjeita sekä tilannehahmotus on puutteellista. Ajan- ja todellisuudentaju voi olla hämärtynyt.



 2. Reaktiovaihe

Voi kestää muutamista päivistä useisiin viikkoihin. Ihmiset ovat yksilöllisiä, joten reaktiot ovat eri henkilöillä erilaisia ja niitä voi olla vaikea määrittää. Reaktiovaiheessa ihminen avaa silmänsä todellisuudelle ja alkaa ymmärtää tapahtunutta. Ihminen tuntee surua sekä syyllisyyttä ja hänellä voi olla tarve etsiä syyllistä tapahtuneelle. Reaktiovaiheeseen kuuluu myös pelkoa, joka voi sisältää univaikeuksia ja painajaisia.

Yleisempiä muita ruumiillisia reaktioita ovat vapina, sydämen tykytys, rytmihäiriöt, pahoinvointi, lihassäryt, väsymys, huimaus.


 3. Käsittelyvaihe eli läpityöskentelyvaihe

Tapahtuu useiden kuukausien tai jopa vuoden kuluttua tapahtuneesta. Läpityöskentelyvaiheessa oireet alkavat vähentyä ja ihminen alkaa vähitellen suuntautua tulevaisuuteen ja ottamaan vastaan uusia kokemuksia. Syyllisyys sekä vastuu tapahtumasta on helpompi kestää. Ihminen pystyy palaamaan normaaleihin työ- ja arkirutiineihinsa.


4.  Uudelleenkäsittelyvaihe

On viimeinen traumaattisen kriisin vaiheista, joka kestää läpi elämän. Tällöin traumaattinen tapahtuma säilyy muistoissa, mutta se ei estä elämästä täysipainoista elämää. järkyttynyt itsetunto on palautunut ja tunteet on läpikäyty. Uudelleen suuntautumisen vaihe edellyttää, että ihminen on käynyt läpi kriisin ja käsitellyt siitä johtuneet tunteet. Kriisistä tulee osa elämää eikä sitä tarvitsekaan unohtaa. Kriisin onnistunut läpikäyminen voi vahvistaa ihmistä ja tämä voi auttaa selviytymistä tulevissa elämänvaiheissa sekä koettelemuksissa.




..Tai kehityskriisi:

Kehityskriisit on siirtymävaiheita, jotka liittyvät vanhenemisen, kasvamiseen ja kehittymiseen. Kehityskriiseihin liittyy monesti luopuminen aiemmasta ja sopeutuminen uuteen vaiheeseen elämässä. Kehistyskriiseistä käytetään myös käsitettä elämänkriisi, joka viittaa elämän käännekohtiin. Tyypillisimmät kehityskriisit voidaan jakaa yksilön kasvamiseen ja kehittymiseen sekä perheen ja parisuhteen kehittymiseen.

Yksilön kasvamiseen ja kehittymiseen liittyvät kriisit ovat: lapsen uhmaikä, murrosikä, koulun alkaminen, itsenäistyminen ja lapsuuden kodista pois lähteminen, ”kolmenkympinkriisi”, ”viidenkympinvillitys”, vaihdevuodet ja eläkkeelle siirtyminen.

Perheen ja parisuhteen kehittymiseen liittyvät kriisit ovat: seurustelusuhteen aloittaminen sekä avo- ja avioliitto, esikoisen syntymä, sisarusten syntymä, lasten koulun alkaminen ja heidän irtautuminen kotoa, parisuhteen päättyminen ja avioero.

Kehityskriiseistä ihminen selvityy yleensä omin avuin eikä niissä tarvia kriisiryhmän apua. Jos kehityskriisi kuitenkin muodostuu ylivoimaiseksi, niin apua voi hakea terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai suoraan psykiatrian poliklinikalta.


(Lähde: http://maakunta.kainuu.fi/kriisit)




Siinä se sit oli. Anteeksi jos teksti oli sekavaa/sanamuunnokset päin persettä.
Kappaleina ovat (Huom! Eri kappaleet ilolle ja surulle. Linkit  löydät  alta.)

Ilo: http://youtu.be/P9MwxdtzrvA (P!nk-so what)

---

Suru:
http://youtu.be/___l8Y21yNM (Christina Aguilera-hurt)



                                     ----


-Seuraavana vuorossa olisi..  Katkeruus-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti