Vaikenemisen ja yksinäisyyden muuri on rikottava!

Jokainen on varmasti joskus kuunnellut kun ystävällä on ollut huolia tms.
Mutta kuinka moni teistä tykkää olla kuuntelijana entä kuinka moni teistä tykkää auttaa muita?

Minä ainakin tykkään kuunnella muita ja yrittää auttaa niitä

Sillä se on oikeasti niin ihana tunne, ku saa kuulla joltain, jota on joskus auttanut että se on kiitollinen siitä avusta ja että sillä menee nykyään paremmin.
Mulla on nimittäin kokemusta siitä, kun joku tulee kiittää siitä et on joskus auttanu sitä.
Eli siis mun yks kavereista oli viime vuonna (elikkä sillo ku mä olin seiskal ja se oli ysillä) hirveen masentunut ja myös itsetuhoinen.
Mä olin siitä ihan älyttömän huolissani, joten mä menin kertoo siit ja  sen tilanteesta opelle.
Mä luulin et se suuttuis siit, mut mitä vielä! Ei se siitä ees suuttunut -päinvastoin. Se oli nimittäin kiitollinen siitä et kerroin  sen tilanteesta opelle.
Ellen mä ois kertonu, nii se ei ois varmaa enää täällä.
Siitä asiast mä oon ylpee itestäni!