Titanic

EN SAANUT KUVIA LAITETTUA TÄNNE TITANICISTA!  PAHOITTELUNI!
Katsokaa kuvia: täältä.



-Ajatus Titanicin rakentamisesta syntyi vuonna 1907
Titanicin suunnittelijana toimi Harland & Wolffin toimitusjohtaja
toimitusjohtaja Thomas Andrews,
Laivanvarustamo White Star Line oli vaikeuksissa kilpailijoiden suurempien ja ylellisempien risteilyalusten vuoksi. Harland and Wolffin puheenjohtaja William Pirrie suunnitteli White Star Linen toimitusjohtaja J. Bruce Ismayn kanssa illallisella kolmen uuden laivan rakentamista, joiden tärkeimmät valtit olisivat nopeuden sijaan suuri koko ja ylellisyys.


-Titanicia alettiiin rakentamaan 31. maaliskuuta 1903 ja se oli toinen Olympic-luokan laiva, jota rakennettiin yhdessä sisaraluksensa RMS Olympicin kanssa Pohjois-Irlannin Belfastissa Harland and Wolffin telakalla. Telakalla oli alunperin kolme osastoa, jotka yhdistettiin siten, että Titanic ja Olympic voitiin rakentaa vierekkäin. Titanicia rakentamaan värvättiin yli 8 000 uutta telakkatyöläistä Irlannista

-Laivan runko laskettiin vesille 31.toukokuuta 1911. Tammikuussa 1912 laivan sisätilat olivat valmiit, ja se oli viimeistelyä vaille valmis lähtemään vesille. Työtapaturmissa henkensä menetti 15 laivan rakentajaa.

-Laivan höyrykoneet olivat maailman suurimmat. Kaikkiaan 159 hiiliarinaa 29 kattilassa tuottivat höyryä kahdelle nelisylinteriselle mäntähöyrykoneelle ja yhdelle matalapaineiselle Parsons-turbiinille,jotka pyörittivät laivan
kolmea potkuria. Laivan ilmoitettu huippunopeus oli 43 km/h (23 solmua). Titanicin neljäs savupiippu oli todellisuudessa ilmastointihormi, joka ulkonäkösyistä rakennettiin savupiipun näköiseksi.

-Laivan peräsin oli kooltaan 23,98 m korkea ja 4,65 m pitkä painaen 100 tonnia ja sitä liikutettiin omien höyrykoneiden avulla. Näitä koneita oli kaksi, joista vain toista käytettiin kerrallaan, toisen ollessa varakoneena. Ohjaushöyrykoneet olivat jousten varassa erillään laivan rungosta, ettei rankka merenkäynti olisi vaikuttanut niiden toimintaan. Siinä tapauksessa, että molemmat ruorimoottorit pettäisivät, peräsintä pystyttiin liikuttelemaan köysillä, joita liikutettiin samoilla moottoreilla, joilla laivan ankkureita nostettiin ja laskettiin

-Titanicilla oli viisi ankkuria

-Titanicissa oli tilaa 3 547 matkustajalle ja miehistön jäsenelle

-Laiva oli noin 269 metriä pitkä, 28 metriä leveä ja tilavuudeltaan 46 328 bruttorekisteritonnia.

-Titanic oli aikansa ylellisin valtamerialus. Laivalla oli käytössä silloin vielä rikkaidenkin asunnoissa harvinainen juokseva vesi ja astianpesukone.
Yksi Titanicin tunnetuimmista paikoista oli pääportaikko,jonka katossa sijaitseva lasikupoli päästi sisään luonnonvaloa. Titanicilla oli myös muun muassa neljä hissiä (kolme 1. luokan matkustajille ja yksi 2. luokan matkustajille), kokoushuoneita, kirjasto, parturi, sisäuima-allas, turkkilainen sauna, squash-kenttä ja kuntosali. Myös Titanicin kolmas luokka oli poikkeuksellisen viihtyisä matkustuspaikka ravintolasalonkeineen ja yleisine tiloineen, joten kolmannen luokan hytit olisi muissa laivoissa luokiteltu toisen luokan hyteiksi.

-Lehdistö kutsui Titanicia käytännössä uppoamattomaksi laivan osastoinnin ansiosta. Jos laivan yhteen osaan tulisi vuoto, aluksen vesitiiviit osastointiovet estäisivät veden pääsyn muihin osastoihin ja laiva pysyisi pinnalla, vaikka ensimmäiset neljä tai kaksi keskellä olevaa osastoa olisivat täyttyneet vedellä.

-Titanicissa oli kaksikymmentä pelastusvenettä – kuusitoista standardivenettä ja neljä laskosvenettä – joihin mahtui yhteensä 1 178 matkustajaa. Tämä ylitti Privy Councilin kauppaosaston viranomaismääräykset. Lähes 20 vuotta vanhat pelastusvenemääräykset perustuivat laivan kantokykyyn eivätkä matkustajien määrään. Määräysten säätämisaikaan suurimman laivan kantokyky oli vain neljännes Titanicin kantokyvystä.

-Titanicilla oli 9 kantta, joista neljä oli täysin vesitiiviitäKomentosilta oli ylimmällä kannella, ja sen takana olivat perämiesten hytit. Osa näistä hyteistä on säilynyt melko hyvin meren pohjassa. Aivan laivan keulassa oli muun muassa kolmannen luokan hyttejä ja ulkokannella ankkuri, kiinnitysköysiä sekä hieman taempana tähystäjien masto. Näiden jälkeen tuli aivan komentosillan edessä oleva osa, josta oli luukut lastiruumaan. Luukkujen jälkeen oli komentosilta, jonka alapuolella oli ensimmäisen luokan kävelykansi.
Neljännen savupiipun lähellä oli toisen luokan ravintolasalonkiin valoa tuova kattoikkuna. Venepaikkojen jälkeen oli pari kerrosta alempana toisen luokan kävelykansi. Tästä perään päin mentäessä oli kolmannen luokan kansi, josta vielä perään päin mentäessä oli laivan perä. Tämä oli myös kolmasluokkalaisten käytössä.

-Titanic aloitti neitsytmatkansa Southamptonista New Yorkiin 10. huhtikuuta 1912 kello 12.00. Ennen Atlantin ylittämistä Titanic kävi vielä Ranskan Cherbourgissa ja Irlannin Queenstownissa (nyk. Cobh)
Aluksen oli määrä saapua New Yorkiin keskiviikkona 17. huhtikuuta ja matka sujui ongelmitta aina huhtikuun 14. päivään saakka, jolloin Titanic oli saanut päivän aikana lukuisia jäävuorivaroituksia muilta laivoilta, mutta niihin ei aina kiinnitetty erityistä huomiota. Iltaan mennessä sää oli muuttunut selkeäksi ja meri oli peilityyni. Kuutamoa ei kuitenkaan ollut, mikä vaikeutti jäävuorten havaitsemista, eikä niitä voinut huomata aalloistakaan, koska meri oli tyyni. Kapteeni Smith poistui komentosillalta hyttiinsä, kun laiva oli saapumassa alueelle, jolla jäävuoria oli havaittu. Hän ei kertonut jäävuorivaroituksista perämiehille vaan käski pitää vauhdin tasaisena.
Kello kymmeneltä illalla ensimmäinen perämies William Murdoch aloitti työvuoronsa komentosillalla. Samaan aikaan tähystäjien märssyssä, ”harakanpesässä”, tulivat vuoron Frederick Fleet ja Reginald Lee.

-Tähystäjien vahtivuoro sujui rauhallisesti aina kello 23.40 asti, jolloin he havaitsivat jäävuoren noin 450 metrin päässä. Titanicin nopeus juuri ennen onnettomuutta oli noin 21–22 solmua.

-Tähystäjä Fleet soitti tähystyskopin soittokelloa kolme kertaa, mikä tarkoitti jotain olevan edessä, ja heti sen jälkeen hän soitti komentosillalle. Kuudes perämies James Moody vastasi puhelimeen ja kuuli Fleetin sanat: ”Iceberg right ahead!” (suom. Jäävuori suoraan edessä!) Moody välitti viestin heti Murdochille, joka määräsi kääntämään ruorin styyrpuuriin ja koneet taakse. Laiva alkoikin kääntyä, mutta vauhti oli silti liian kova ja peräsin liian pieni nopeaan käännökseen. Jäävuori osui laivan kylkeen ja repi sitä yli 70 metrin pituudelta.
Murdoch määräsi vesitiiviit ovet suljettaviksi, ja kapteeni Smith kiiruhti komentosillalle ottamaan selvää tilanteesta. Muuten vain harvat olivat huomanneet törmäyksen. Suunnittelija Thomas Andrews ja toimitusjohtaja J. Bruce Ismay haettiin komentosillalle. Laivan koneet oli pysäytetty. Lyhyen tutkimuksen jälkeen Andrews ymmärsi, että jäävuori oli repinyt aluksen kylkeen aukkoja kuuden ensimmäisen osaston kohdalta ja jokainen osasto tulvi pahasti. Titanic oli suunniteltu pysymään pinnalla, jos vettä tulvi neljään osastoon, mutta nyt vettä oli jo kuudessa osastossa. Laipiot ylettyivät vain E-kannelle asti, joten vesi pääsi tulvimaan niiden yli laivan kaikkiin 16 osastoon. Andrews arvioi laivan pysyvän pinnalla korkeintaan tunnin ja Smith maksimissaan kaksi tuntia.
Titanicin pumput käynnistettiin, mutta niiden teho ei riittänyt tyhjentämään osastoja vedestä. Kapteeni Smith käski sähköttäjiä lähettämään hätäsanoman muille laivoille. Aluksi nämä sähköttivät perinteisen CQD-hätäkutsun mutta käyttivät sen jälkeen uutta SOS-merkkiä. RMS Carpathia oli lähin kutsuun vastannut laiva, mutta sekin oli neljän tunnin matkan päässä Titanicista. Ainoa kyllin lähellä oleva laiva oli SS Californian. Sen sähköttäjä Cyril Evans oli kuitenkin mennyt nukkumaan saatuaan Titanicin sähköttäjältä Jack Phillipsiltä töykeän vastauksen viestiin, jossa hän yritti kertoa Californianin havainneen jäävuoria alueella, jonne Titanic oli matkaamassa.

-Lehdistö kutsui Titanicia käytännössä uppoamattomaksi laivan osastoinnin ansiosta. Jos laivan yhteen osaan tulisi vuoto, aluksen vesitiiviit osastointiovet estäisivät veden pääsyn muihin osastoihin ja laiva pysyisi pinnalla, vaikka ensimmäiset neljä tai kaksi keskellä olevaa osastoa olisivat täyttyneet vedellä.

-Titanicissa oli kaksikymmentä pelastusvenettä – kuusitoista standardivenettä ja neljä laskosvenettä – joihin mahtui yhteensä 1 178 matkustajaa. Tämä ylitti Privy Councilin kauppaosaston viranomaismääräykset. Lähes 20 vuotta vanhat pelastusvenemääräykset perustuivat laivan kantokykyyn eivätkä matkustajien määrään. Määräysten säätämisaikaan suurimman laivan kantokyky oli vain neljännes Titanicin kantokyvystä.

-Titanicilla oli 9 kantta, joista neljä oli täysin vesitiiviitäKomentosilta oli ylimmällä kannella, ja sen takana olivat perämiesten hytit. Osa näistä hyteistä on säilynyt melko hyvin meren pohjassa. Aivan laivan keulassa oli muun muassa kolmannen luokan hyttejä ja ulkokannella ankkuri, kiinnitysköysiä sekä hieman taempana tähystäjien masto. Näiden jälkeen tuli aivan komentosillan edessä oleva osa, josta oli luukut lastiruumaan. Luukkujen jälkeen oli komentosilta, jonka alapuolella oli ensimmäisen luokan kävelykansi.
Neljännen savupiipun lähellä oli toisen luokan ravintolasalonkiin valoa tuova kattoikkuna. Venepaikkojen jälkeen oli pari kerrosta alempana toisen luokan kävelykansi. Tästä perään päin mentäessä oli kolmannen luokan kansi, josta vielä perään päin mentäessä oli laivan perä. Tämä oli myös kolmasluokkalaisten käytössä.
-Titanic aloitti neitsytmatkansa Southamptonista New Yorkiin 10. huhtikuuta 1912 kello 12.00. Ennen Atlantin ylittämistä Titanic kävi vielä Ranskan Cherbourgissa ja Irlannin Queenstownissa (nyk. Cobh)
Aluksen oli määrä saapua New Yorkiin keskiviikkona 17. huhtikuuta ja matka sujui ongelmitta aina huhtikuun 14. päivään saakka, jolloin Titanic oli saanut päivän aikana lukuisia jäävuorivaroituksia muilta laivoilta, mutta niihin ei aina kiinnitetty erityistä huomiota. Iltaan mennessä sää oli muuttunut selkeäksi ja meri oli peilityyni. Kuutamoa ei kuitenkaan ollut, mikä vaikeutti jäävuorten havaitsemista, eikä niitä voinut huomata aalloistakaan, koska meri oli tyyni. Kapteeni Smith poistui komentosillalta hyttiinsä, kun laiva oli saapumassa alueelle, jolla jäävuoria oli havaittu. Hän ei kertonut jäävuorivaroituksista perämiehille vaan käski pitää vauhdin tasaisena.
Kello kymmeneltä illalla ensimmäinen perämies William Murdoch aloitti työvuoronsa komentosillalla. Samaan aikaan tähystäjien märssyssä, ”harakanpesässä”, tulivat vuoron Frederick Fleet ja Reginald Lee.

-Tähystäjien vahtivuoro sujui rauhallisesti aina kello 23.40 asti, jolloin he havaitsivat jäävuoren noin 450 metrin päässä. Titanicin nopeus juuri ennen onnettomuutta oli noin 21–22 solmua.

-Tähystäjä Fleet soitti tähystyskopin soittokelloa kolme kertaa, mikä tarkoitti jotain olevan edessä, ja heti sen jälkeen hän soitti komentosillalle. Kuudes perämies James Moody vastasi puhelimeen ja kuuli Fleetin sanat: ”Iceberg right ahead!” (suom. Jäävuori suoraan edessä!) Moody välitti viestin heti Murdochille, joka määräsi kääntämään ruorin styyrpuuriin ja koneet taakse. Laiva alkoikin kääntyä, mutta vauhti oli silti liian kova ja peräsin liian pieni nopeaan käännökseen. Jäävuori osui laivan kylkeen ja repi sitä yli 70 metrin pituudelta.
Murdoch määräsi vesitiiviit ovet suljettaviksi, ja kapteeni Smith kiiruhti komentosillalle ottamaan selvää tilanteesta. Muuten vain harvat olivat huomanneet törmäyksen. Suunnittelija Thomas Andrews ja toimitusjohtaja J. Bruce Ismay haettiin komentosillalle. Laivan koneet oli pysäytetty. Lyhyen tutkimuksen jälkeen Andrews ymmärsi, että jäävuori oli repinyt aluksen kylkeen aukkoja kuuden ensimmäisen osaston kohdalta ja jokainen osasto tulvi pahasti. Titanic oli suunniteltu pysymään pinnalla, jos vettä tulvi neljään osastoon, mutta nyt vettä oli jo kuudessa osastossa. Laipiot ylettyivät vain E-kannelle asti, joten vesi pääsi tulvimaan niiden yli laivan kaikkiin 16 osastoon. Andrews arvioi laivan pysyvän pinnalla korkeintaan tunnin ja Smith maksimissaan kaksi tuntia.

Titanicin pumput käynnistettiin, mutta niiden teho ei riittänyt tyhjentämään osastoja vedestä. Kapteeni Smith käski sähköttäjiä lähettämään hätäsanoman muille laivoille. Aluksi nämä sähköttivät perinteisen CQD-hätäkutsun mutta käyttivät sen jälkeen uutta SOS-merkkiä. RMS Carpathia oli lähin kutsuun vastannut laiva, mutta sekin oli neljän tunnin matkan päässä Titanicista. Ainoa kyllin lähellä oleva laiva oli SS Californian. Sen sähköttäjä Cyril Evans oli kuitenkin mennyt nukkumaan saatuaan Titanicin sähköttäjältä Jack Phillipsiltä töykeän vastauksen viestiin, jossa hän yritti kertoa Californianin havainneen jäävuoria alueella, jonne Titanic oli matkaamassa.

-Ensimmäinen pelastusvene laskettiin mereen klo 0.45, jolloin myös ensimmäiset hätäraketit ammuttiin.
Raketit olivat kuitenkin värittömiä, joten Californianin kansipäälistö ei ymmärtänyt Titanicin olevan hädässä.

-Pelastusveneet lastattiin aluksi vain puoliksi, sillä monet pitivät turvallisempana pysyä laivassa. Lisäksi miehistö pelkäsi, että liian suuret matkustajamäärät upottaisivat pelastusveneet. Esimerkiksi veneessä numero 1 oli vain 12 ihmistä, vaikka suurin osa veneistä oli tarkoitettu 60–70 hengelle. Paapuurin puolella noudatettiin tiukasti määräystä, ettei miehiä saanut laskea pelastusveneisiin, mutta styyrpuurin puolella tämä sallittiin, jos naisia ei ollut lähettyvillä. Pelastusveneiden lukumääräksi oli alun perin suunniteltu 64, mutta matkustusmukavuuden lisäämiseksi määrä oli vähennetty ensin 32:een ja sitten 20:een.

”Kun minua autettiin veneeseen,
hän (Daniel Marvin) huusi minulle:
`Kaikki hyvin, tyttöseni. Mene sinä,
minä jään` Kun veneemme oli lähdössä,
Hän lähetti minulle lentosuukon ja sen
jälkeen en nähnyt häntä enää koskaan”


Kun viimeinen pelastusvene oli laskettu, ensimmäisen luokan matkustaja Benjamin Guggenheim tajusi, ettei hän enää pelastuisi. Joten hän meni hyttiinsä ja vaihtoi ylleensä tumman puvun, kuten myös hänen miespalvelijasa.
Sen jälkeen he menivät laivan kannelle ja sanoivat: ”Olemme pukeutuneet parhaimpiimme valmiina uppoamaan kuin herrasmiehet”
Tämän uskotaan olevan viimeinen lause, jonka Guggenheim sanoi, ennenkuin hän upposi Titanicin mukana.


-Kello 2.18 Titanicin valot sammuivat lopullisesti, kun lämmityskattilat vajosivat kokonaan veden alle.
Laiva oli miltei pystysuorassa asennossa: keula painui kohti merenpohjaa ja perä kohosi öiselle taivaalle.
Tässä vaiheessa laiva katkesi kahden takimmaisen savupiipun välistä. Perä irtosi ja pysyi hetken vaakatasossa, ennenkuin sekin alkoi vajota.
Kello 2.20 titanic hävisi kokonaan näkyvistä.


-Vain 706 ihmistä pelastui, 1 500 ihmistä menehtyi.


-Lopulta ymmärrettiin, että kyseessä oli kaikkien aikojen suurin rauhan ajan merionnettomuus, joka oli vaatinut 1 500 uhria. Vain 706 ihmistä selvisi onnettomuudesta. Titanicilla matkustaneista koirista vain kaksi sylikoiraa pelastui omistajineen, vaikka eräs laivan stuerteista vapautti koirat laivan kennelistä ennen uppoamista. Monet matkustajat kertoivat nähneensä koirien juoksevan pitkin kantta.


-Titanic-elokuva esitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1997 englanninkielisenä.
Suomennos tuli vuonna 1998.
Elokuvasta lisää: http://www.leffatykki.com/elokuva/titanic ja http://fi.wikipedia.org/wiki/Titanic_(vuoden_1997_elokuva)


Lähde:

-Tekstit: Wikipedia (http://fi.wikipedia.org/wiki/Titanic), Tämä on Titanic ja titanic -kirjoista.