tiistai 11. joulukuuta 2012

Elämä

-->
Elämä


Musta tuli tälläne. Heikko, pieni, hutera lapsi, joka ei aina jaksa nousta jaloilleen, vaan tahtois jäädä makaamaan syyllisyyteen, pettymyksiin, jäädä kiinni menneisyyteen.
Olla menneisyyden vanki.
Mut silti jollain lailla, hän jaksaa nousta kavereidensa tuella pystyyn.
He antavat hänelle uskoa, he opettavat hänet elämään.
He antavat hänelle toivoa, he opettavat hänet tuntemaan edes jotain.
He antavat hänelle sen kaiken sen takaisin, jonka heikko, pieni, hutera lapsi aikoinaan menetti ja jota hän suree vieläkin.
He opettavat hänet selviämään pettymyksistä.
He päästävät hänet vapauteen, eivätkä anna jäädä hänen makaamaan syyllisyyteen, pettymyksiin eivätkä he anna hänen jäädä menneisyyden vangiksi.
He antavat hänelle voimaa elämään, he auttavat häntä jaksamaan, nousemaan takaisin jaloilleen.
Hän on turvassa. Häntä ei pystytä enää satuttamaan.



Mä keksin ton ite. Vaikka toi on surullinen, se on silti jollain tapaa hyvin kaunis.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti