Mä en tajua miten vaikeeta voi oikiasti olla päästä yli jostain jutusta joka on vittu soikoon fiktiivinen eikä se ole totta mut silti. Kai se vaan on niin että kun kiintyy johonkin/johonkuhun tarpeeks ni sitä tuntee sen vaikuttavan omaan elämäänsä. Ei muuten, mutta että just tämä. En mä kai vieläkään ole päässy yli.
Sen myönnän kyllä että olen itkenyt. Mutta koska mä en itke juuri koskaan ja kaikkien on itkettävä sillon tällön, ni onko sillä väliä miksi tai mille mä itken?
No jaa.
xx Roni
PS. KELLO ON KOLME. Moi halusin vaan kertoo sen (:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti